Share | src="https://s7.addthis.com/js/250/addthis_widget.js#username=xa-4bf26f7206553c92">

vaalikuva_vaaka_syvatty.jpg

RISTON LINJA - VAALIOHJELMAN KÄRKITEEMOISTA

PERUSTURVALLISUUS

Perusturvallisuus tarkoittaa monia asioita. Tarkoitan sillä maamme sisäistä turvallisuutta ja perustuslain edellyttämää yksilön koskemattomuuden suojaa. Pakottamista ja väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa. Meillä on Suomessa työsarkaa myös rikollisuuden ennaltaehkaisemisessä ja torjunnassa tutkinnasta puhumattakaan. Vanhemmat ovat huolissaan eri puolilla Suomea lasten ja nuorten huumekokeiluista. Myös tämä luo turvattomuuden tunnetta perheille.

Perusturvallisuudella tarkoitan myös maamme pelastusalan toimijoiden toimintavalmiuksia. Meillä tulee olla riittävä pelastusasemien ja ambulanssitoiminnan verkosto, kalusto- ja henkilöstökapasiteetti sekä valmius palo-, pelastustoimen ja ensihoidon osalta järkeviin hälytysvasteaikoihin ja kohteiden saavutettavuuteen.

Poliisin toiminnan osalta meillä tulee samoin olla riittävää poliisipartiovalmiutta. Nyt hälyytyksestä HÄKE:en partion saapuminen kohteeseen saattaa kestää yli 50 minuuttia. Tämä ei luo turvallisuuden tunnetta. Näin ei voi jatkua. Poliisivirkoja tulisi lisätä seutu- ja lähipoliisitoimintaan. Meille tulisi kouluttaa maahanmuutto- ja rajalainsäädäntöön erikoistuneita monipuolisesti kielitaitoisia lähipoliiseja konsultoimaan ja ratkomaan lähiöissä ja rajaseutujen paikkakunnilla ilmenevia ongelmatilanteita.

Erikoistuvaa ja täydentävää poliisikoulutusta olisi mahdollista järjestää Euroopan Unionin osarahoittamana koulutusyhteistyönä. Mallina tähän olen esittänyt ns. eurolääkärikoulutusta. Suomalainen lääkärin peruskoulutus antaa valmistuville lääkäreille valmiudet itsenäiseen työskentelyyn, mutta lisäpätevöitymisvaihe perustuu EU:n direktiiviin ja sen suorittaminen on edellytyksenä lääkärinä toimimiselle EU:n alueella. Tätä vaihetta suorittavia lääkäreitä kutsutaan"eurolääkäreiksi". Vastaavalla lisäpätevöitymistavoitteella voisimme kouluttaa monipuolisesti kielitaitoisia europoliiseja, jotka hallitsevat maahanmuutto, raja- ja tullilainsäädäntöä ja, jotka voisivat toimia myös lähipoliisiresurssina.

Perusturvallisuus tarkoittaa myös kohtuullista toimeentuloa. Eläke- ja etuusjärjestelmämme tulisi turvata sellainen toimeentulo, joka pysyy kohtuullisesti elinkustannus- ja asumiskustannusten indeksien kasvuvauhdissa mukana. Nyt kansalaisten kustannukset nousevat (sähkönsiirto uusimpana kipukohtana) - mutta matalapalkka-aloilla palkat, etuudet ja eläkkeet laahaavat perässä. Taitetun indeksin korjaaminen ja etuuksien asteittainen korottaminen eduskuntakaudella on tärkeää. Käteen jäävää osuutta olisi mahdollista lisätä myös keventämällä eläkkeen tai etuuden saajan verotusta tai luoda järkevällä tavalla kohdentuva verovähennysperuste. Toinen tie olisi toki puuttua elinkustannuksissa ja asumiskustannuksissa olevaan verotukseen. Tasaverotus kohtelee pienillä tuloilla sinnittelevää tuntuvasti.

OIKEUS JA KOHTUUS

Tällä tarkoitan sitä, että valtion tulee järjestää yhteiskuntamme toimintaa lainsäädännöllä siten, että lainsäädäntötyöllään eduskunta huolehtii siitä, että toimeenpantava lainsäädäntö on mahdollisimman oikeudenmukaista ja yhdenvertaista – ja, että kutakin valmisteltavaa lakia tulee peilata perustuslain edellyttämään yksilön oikeuksien suojaan ja syrjimättömyyden perusteisiin. Julkista valtaa käyttävien  toimijoiden tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa lainsäädäntöä ja tarkastella toiminnassaan sekä valtion, Suomen että yksilön edun ja yksilön suojan toteutumista veronmaksajana. Riippumattomien tuomioistuimien tulee edelleen suojata yksilön oikeuksia ja yksilön suojaa. Lainsäädännön hengen ja kirjausten aina tulkintaa myöten - tulee olla luonteeltaan oikeudenmukaista ja kohtuullista. Tässä kohtaa olisi korjattavaa.

TYÖ JA YRITTÄJYYS

Suomalainen rehellinen työ ja rehti yrittäjyys tulee nostaa uudelleen kunniaan ja jalustalle. Työn vastaanottamisesta tai yrittäjänä toimimisesta ei tule koitua tekijälle ja toimijalle haittaa ja etenkin paluuehtojen takaisin työttömyyteen tulee olla joustavaa ja mahdollisimman vähän byrokratisoivaa. Työn vastaanottamisen ja yrittäjyyden aloittamista tulee pikemminkin tukea kannustimien avulla nykyisen sanktio- ja keppipolitiikan sijaan. Työmarkkinat ovat pysyvästi pirstoutuneet ja osa-aika, pätkä- ja periodityö on nykyisin täysin normaalia. Työvoiman liikkuvuutta lyhyisiinkin työsuhteisiin tulee edistää.

 

Maassamme on yli 300 000 yritystä, jotka toimivat henkilöstöluokassa 0-4 työntekijää. Nämä yritykset ovat vahvasti kotimaahan, alueille ja paikallisuuteen sitoutuvia yrityksiä. Näille yrityksille kohdennetut huojennukset työn henkilösivukuluihin tai erityisen työllistämisvähennyksen säätäminen tuottaisivat Suomeen varsin nopeasti  tuhansia työpaikkoja. Myös palkkatukien saatavuuteen erityisesti nuorisotyöpaikkojen luomiseksi ja pitkäaikaistyöttömien ja kuntoutujien työllistämiseksi takaisin työmarkkinoille – tulee kiinnittää huomiota. Olen esittänyt nuorille työnhakijoille palkkatukiseteliä subjektiivisena oikeutena ensimmäisten työpaikkojen aktivointiin.

 

Meidän tulee kyetä luomaan myös uusia teollisia työpaikkoja aiemman perusteollisuuden rinnalle. Energia, biotalous, ympäristöteknologia, elektroniikka- ja anturiteollisuus, kemianteollisuus ml. biopolttoaineet, ajoneuvojen vaihtoehtoisia uusiutuvaan ja puhtaampaan energiaan pohjautuvia käyttövoimia kehittävä teollisuus ja kotimainen kotimaista laadukasta raaka-ainetta jalostava elintarviketeollisuus ovat esimerkkejä kasvualoista, joihin tulee kohdistaa myös T & K –tukimuotoja ja investointitukia.  Metsä on edelleen Suomen vahva veturi ja metsäklusterin ja puu- ja korjuuketjujen toimijoita ja näitä työpaikkoja ei tule uhata ja peloitella ilmastoverotuksella tai hakkuiden tarpeettomilla leikkauksilla. Maamme vaihtotaseelle metsän vaikutus on edelleenkin keskeinen. Emme voi jarruttaa metsätuotteidemme vientiä maailmalle. Perusteollisuuden rakennetta uudistamalla levennämme teollisen toimintamme hartialinjaa ja teollisten työpaikkojen muodostumista.

SOTE JA VANHUSTYÖ

Ensinnäkin. Olen tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhusten ja erityisryhmien huoltojärjestelmämme kokonaisuudistuksen ”lehmänkauppa-malli” ei toteutunut. Se olisi johtanut keskittämispolitiikan ja taloudellisen ja poliittisen määräenemmistövallankäytön voimakkaaseen etenemiseen maakunnissa. Toisaalta se olisi johtanut soten valinnanvapausmallin osalta voimakkaaseen yksityistämisaaltoon, jossa myös isot monikansalliset yhtiöt olisivat tarttuneet suomalaiseen terveyseuroon hanakasti. Yksityisissä yhtiöissä kuitenkin osakeyhtiölaki ja omistajien tuotto-odotukset ohjaavat voimakkaasti palvelutuotantoa. Ja. Konsernikirjanpito mahdollistaisi tuloksen käsittelyssä konserniavustuksien ja konsernilainojen verotettavaa tulosta oikaisevat kirjaukset. Verorahat soljuisivat Suomesta pois. Meidän on syytä pitää suomalainen kansanterveystyö ja veroeurot vahvasti omissa käsissämme.

Julkisen terveydenhuollon tulee olla jatkossakin maamme kansanterveystyön moraalinen selkäranka. Julkisen terveydenhuollon verkoston tulee olla alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti kattava ja perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulee pitää terveysasema- ja neuvolaverkoston osana hyvänä. Palvelujen saatavuus perustasolta kohti päivystystoimintaa ja erikoissairaanhoitoa tulee tulee turvata joustavasti portaittain etenevällä palvelujärjestelmällä siten, että riittävä palvelukapasiteetti käsittelee ruuhkat ja matka- ja odotusajat näihin palveluihin ovat kohtuullisella tasolla. Palveluketjujen toimivuus näiden palvelutasojen välillä tulee toimia siten, että erikoissairaanhoidosta palaava potilasasiakaskin voi palata turvallisesti joko omaan kotiinsa tai paikalliseen yksikköön seurantaan odottamaan turvallista kotiutumista. Ikääntyneiden ihmisten tulee voida asua omassa kodissaan niin kauan, kuin kotona voi turvallisesti toimia ja selviytyä kodin askareista. Kotiin tuotettuja palveluja on mahdollista lisätä. Omaishoidon osalta hoitajien terveystarkastuksiin, kuntoutukseen ja vapaapäivien lomituksiin sekä omaishoidon tuen tasoon tulee kiinnittää huomiota. Kotona tehtävä kansanterveys- ja hoitotyö sekä muut kotiin tuotettavat tukipalvelut vähentävät kallista raskasta laitoshoitoa ja siten yhteiskuntamme kustannuksia. Myös kolmas sektori voi olla jatkossa mukana palveluverkostossa ja palveluketjuissa tuottamassa tarvittavia ennaltaehkäiseviä, kuntouttavia, tukipalveluja ja sosiaalista valistus- ja terveystreffitoimintaa.

Kehitysvammaisten, invalidien ja aistirajoitteisten ihmisten palveluihin, kunta- ja kaupunkitekniseen esteettömyyteen, digitaalisten palvelujen esteettömyyteen – ohjaukseen ja neuvontaan tulee kohdistaa kehittäviä toimia. Erityisryhmien asiakkaiden itsemääräämisoikeutta tulisi kunnioittaa ja kuulla asiakkaiden tahtoa eri asumis- ja palvelumuotoihin sijoittamisen kysymyksissä. Kylmät taloudelliset luvut eivät voi olla perusteena asiakkaiden pakkosijoittamisessa eri palvelumuotojen välillä. Ihmisten tahtoa ja toiveita on kuunneltava. Poliittisten päättäjien tai viranomaisten ratkaisut eivät voi olla lähtökohtaisesti syrjiviä.

ETUUDET JA INDEKSIT

Tulevan eduskunnan tulee tarttua taitettuun indeksiin lopultakin ja ottaa eläkeindeksi pöydälle ja purkaa aiempi indeksisidos. Eduskunnan tulee löytää kansantalouteemme ja elin- ja asumiskustannuksiin paremmin sopiva eläkkeiden tasoa korjaava indeksisidos. Eläkkeistä käteen jäävään osuuteen voidaan vaikuttaa myös veropolitiikan keinoin tai käyttämällä eläketuloon järkevällä tavalla kohdentuvaa vähennysperustetta. Eläkkeiden tasoa tulee nostaa siten koko eduskuntakauden mittaisella eläkeohjelmalla.

Tässä kohtaa tarkoitan myös sosiaalipalvelujamme ja etuusjärjestelmäämme koskevaa mittavaa kokonaisuudistusta, jonka tarkoituksena on selkiyttää sosiaalipalvelujärjestelmää ja poistaa päällekkäisiä tukimuotoja. Etuusjärjestelmämme tukiloukut tulee poistaa ja korjata. Asiakkaan tulee päästä elämäntilanteessaan ja palvelutilanteessaan eteenpäin. Työllisyyteen liittyvissä tuissa erityisesti tulee korjata Aktiivilakia siten, että siirrytään rankaisevasta keppipolitiikasta kohti kannustinpolitiikkaa.

Aktiivilaki on alueellisten työmarkkinoiden eroista, työvoimapalvelujen saatavuuden ongelmista, kohtaannosta - koulutuksen ja työkokemuksen soveltuvuudesta ja työnantajan vaateista, hakijoiden työterveystilanteesta, hakijoiden erilaisista hakutilanteista johtuen eriarvoistava eikä kestä perustuslaillista yhdenvertaisuustarkastelua.

Pitkäaikaistyöttömistä jopa puolen arvioidaan olevan pysyvästi tai vakava-asteisesti työkyvyttömiä. Tällaista tilastointitapaa on vaikea ymmärtää. Tosiasiallisesti työkyvyttömien tulisi päästä kuntouttavien toimien piiriin tai heille tulisi myöntää selkeissä tapauksissa eläkepäätös. Huomattakoon hakijoissa myös velkaantuneet, joissa mukana luunkovia yrittäjiä 1990 -luvun velkapallo jalassaan.

Ilman työtä, koulutusta, opiskelupaikkaa ja usein myös ilman harrastuksia on OECD:n mukaan jopa viidennes 20-24-vuotiaiden ikäluokkien nuorista. Ilmiö huolestuttaa. Tarvitsemme moniammatillista työtä, joustavaa täsmäkoulutusta ja nuorisotyöpaikkoja. Tähän olen esittänyt palkkatukiseteliä nuorten ensimmäisten tärkeiden työpaikkojen ja työelämäkokemuksen aktivoimiseen.

Sosiaalipalvelujärjestelmäämme on mahdollista ja tulee uudistaa palvelemaan paremmin 2020-luvun Suomea. Väliinputoamista ja etuusloukkujen armoille jäämistä tulee suitsia pois yksituumaisesti. Sosiaalipalveluja koskevan lainsäädännön tulee tästä syystä pohjautuakin oikeusvaltioperiaatteeseen ja peruslailliseen tarkasteluun. Pidetään kaikki mukana. Kunnioitetaan ihmisten omatoimisuutta, itsemääräämisoikeutta ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta ja yksilöllisyyttä. Vapaassa demokratiassa elävän ihmisen ei tarvitse mennä – eikä häntä tule pakottaa järjestelmän rakentamiin muotteihin, jotka runnovat yksilön oikeuksia ja yksilön vapauksia. Suomen ei tule olla autoritäärinen holhousvaltio, vaan yksilön osallisuutta demokraattisen kansalaisyhteiskunnan toimintaan tukeva ja osallistava, yksilön oikeuksia puolustava oikeusvaltio.

TULEVAISUUS NUORILLE!

Tällä tarkoitan moniakin asioita. Suomea tulee edelleen kehittää sivistysvaltiona ja koulutusyhteiskuntana mutta myös työelämälähtöisenä osaamisyhteiskuntana. Nuorilla tulee olla mahdollisuuksia aktiiviseen, omaehtoiseen harrastustoimintaan – mutta myös järjestettyyn toimintaan ja nuorisopalveluihin.

Ympäristöasioihin ja kestävään ekologiseen kehitykseen tulee kiinnittää huomiota. Kuitenkin niin, että ei pelotella opiskelijoita kouluissa poliittisilla piilo-opetusohjelmilla opetussuunnitelman ohi ja vastaisesti. Kouluissa luodaan nyt Suomea koskevia osin katteettomia ilmastouhkakuvia. Suomella itsellään ei ole tällä hetkellä mittavia ilmasto-ongelmia. Maamme hiilinielut toimivat paremmin kuin mitä EU:n ja ilmastopaneelin viranomaiset väittävät. Globaalilla tasolla on ongelmia tarkasteltaessa kestävää kehitystä. Aasialaiset ja osin läntiset teollisuusvaltiot eivät puhdista teollisuutensa savukaasuja ja päästöjä ja energian tuotannossa käytetään globaalilla tasolla uusiutumattomia raskaspäästöisiä polttoaineita.

Tässä Suomi voi olla kansainvälisen ilmastopolitiikan osalta aktiivinen ja myös erityisesti viedä suomalaista ympäristö- ja energiateknologiaa runsaspäästöisiin maihin. Olen aiemmin esittänyt päästötullien säätämistä tai päästösertifikaattien vaatimista tavaroiden ja raaka-aineiden tuonnilta näistä maista, jotka suhtautuvat välinpitämättömästi teollisuuden päästöihin. Suomessa käytetään jo nyt kotimaassamme kehitettyjä savukaasujen pesu- ja puhdistusjärjestelmiä. Me voimme viedä tätä osaamista.

Nuorten palvelujen verkostoon tulee kiinnittää huomiota. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollista toimia ja toteuttaa itseään ja kokeilla kykyjen, osaamisten, lahjakkuuksien rajoja erilaisissa harrastustoiminnoissa tuetusti ja ohjatusti. Nuorilla tulee olla saatavilla julkisesti rahoitettuja ja tuettuja kuntien, paikallisten terveystoimijoiden ja kolmannen sektorin palveluja ja matalan kynnyksen neuvonta-, ohjaus- ja terveyspalveluja. Nuorten on päästävä tarvittaessa koulun tai paikallisten kansanterveystyön toimijoiden järjestämiin palveluihin saamaan keskusteluapua ja jaksamiseen, mielenterveyden ylläpitämiseen liittyvää konsultoivaa ja tukevaa apua nimenomaan matalan kynnyksen palveluna. Kodinomaiseen paikkaan ja tilaan, nuorten ammattilaisten kanssa juttelemaan ilman järjestelmiä ja lähetteitä.

Koulutusjärjestelmämme on monipuolinen ja kattava. Olemme olleet edelläkävijöitä. Kansainväliset vieraat käyvät opintoretkillä tutkimassa koulutusjärjestelmäämme. Väyläperiaate toimii eli nuori tai aikuinen voi siirtyä opiskelemaan aiemmasta opintomuodosta toiseen suorittamalla tarvittavia väliopintoja tai suoraan. Opiskelupaikkoja on resursoitu. Yliopistomme ja korkeakoulumme voivat erikoistua aiempaa enemmän. Me tarvitsemme laadukasta perustutkimusta mutta me tarvitsemme tässä ajassa myös soveltavaa, aiempaa paremmin työelämämurrokseen ja teollisuutemme ja palvelusektoriemme uudistumiseen vastaavaa täsmäkoulutusta. Opinnäytetöitä ja lopputöitä voisi ohjata aiempaa enemmän yritysten ja julkisen sektorin T & K –tyyppiseen kehittämistyöhön.

Mutta. Paikalleen ei voi jäädä. Koulutusjärjestelmäämme on kritisoitu aiemmin liiallisesta valtionosuusohjautuvuudesta. Se tarkoittaa sitä, että oppilaitokset pyrkivät maksimoimaan opintolinjoille sijoittuvista oppilaista saatavan valtionosuusrahoituksen määrän. Rahoituksen kriteerinä tulisi olla myös opetuksen ja oppimisen monipuolisuus, opetuksen laatu, työelämälähtöisyyden ja työssäoppimisen määrän lisääminen, tutkintotavoitteen suorittaminen (myös tavoiteaikataulut) ja lyhyemmissä täsmäkoulutuksissa osaamisen kehittämisen tavoitteet. Opintojen suorittamista tulisi palkita. Kehittäisin opintojen suorittamisen tutkintostipendi –järjestelmää.

Nuorten on voitava päästä aiempaa joustavammin kouluttautumaan ja työllistymään. Mestari-kisälli –henkistä oppisopimusta voidaan räätälöidä nuorten työssäoppimiseen karsimalla oppisopimusbyrokratiaa. Oppisopimuskoulutus tulee olla joustavana vaihtoehtona niille toiminnallisille nuorille, jotka pitkästyvät pulpettipuurtamisessa. Töihin haluavalla nuorella tulee olla subjektiivinen oikeus palkkatukiseteliin ensimmäisiä työpaikkoja neuvoteltaessa.

Nuorten tulee voida tehdä opintoaikaisesti ja kesäaikaisesti töitä ilman, että opintojen rahoittamiseksi tehtävää aktiivisuutta verotetaan tai säännellään liiallisesti. Työn tekeminen ja työelämäosaamisen kehittäminen on tärkeää opintojen ohella. Tutkintotavoitteet ja opintojen eteneminen kulkevat tämän kanssa järkevästi käsi kädessä.

Rauhantahtoinen, aktiivinen, sotillaallisesti liittoutumaton puolueettomuuspolitiikka on Suomelle ja maamme nuorille hyvä linja. Nato-sidos tai Euroopan puolustusulottuvuuden laajentaminen loisivat jännitteitä geopoliittisesti kriittisellä tavalla Skandinaviaan. Emme halua lisää rautaa rajoille. Voimme harjoitella Nato-kalustolla Naton kanssa ja tiivistää pohjoismaista yhteistyötä. Suomi voi itseasiassa pikemminkin profiloitua rauhanvälittäjä ja rauhanturvaajamaana ja toimia kriisinhallintatehtävissä sekä konsultoida ja tukea demokraattista ja vapaata yhteiskuntakehitystä, infrastruktuurin rakentamista, opetus- ja sivistystyötä, maanviljelyä ja työpaikkakehitystä kehitysmaissa ja sotien jälkirakennustyössä.

NÄILLÄ MENNÄÄN! LUPAAN ETTÄ KESÄ TULEE! VOIKAA HYVIN!

RISTO SIMONEN