Itsenäisyyspäivänä 6.12.2019

06.12.2019

Arvoisat sotiemme veteraanit, kansalaiset, medborgare

Pysähdymme jälleen joulukuun kuudentena päivänä tarkastelemaan ja pohtimaan maamme tilannekuvaa nyt 102 vuotta Suomen tasavallan itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Katsomme nykyistä Suomea aina Hangosta Nuorgamiin ja Ilomantsin Hattuvaaralta Virmajärveltä aina vaikkapa lännen Märketiin jokaisesta maamme asuinsijasta. Kerrostaloista rivitaloihin. Omakotitaloista mummon mökkeihin ja digitorppiin. Tietoisina siitä, että kysymyksessä on maamme itsenäisyyden, suvereniteetin, sodissamme kaatuneiden muistamisen hetki.

Elossaolevat rintamaveljet ja -siskot ansaitsevat huomiomme ja nöyrän kunnioituksemme. Moni suku muistelee myös kaatuneita suvun veljiä ja siskoja. Elämänkaari katkesi. Heidän elämäntarinastaan tuli raskas. Mutta ansiokas ja merkityksellinen. Muistamme kaikkia heitä.

Maamme itsenäisyyttä haastetaan ajassamme uusilla tavoilla. Hallitusmuotomme mukaisesti valtiovalta kuuluu Suomen kansalle, jota valtiopäiville kokoontuva eduskunta edustaa. Oletuksena on siis, että olemme kansanvaltainen tasavalta. Demokraattinen Pohjoismainen hyvinvointivaltio. Mutta. Meidän tulee jatkuvasti vaatia maamme eduskunnalta ja päättäjiltämme demokratian ja perustuslain näkökulmasta yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaalimista ja toteuttamista kaikilla päätöksenteon tasoilla. Lainsäädännöstä toimeenpanoon ja tuomiovallankäyttöön saakka.

Demokratia ei ole annettu – eikä itseisarvo. Demokratiaa tulee vaalia ja rakentaa aina lainsäätämisestä kohti toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata kansalaistoimintaa. Myöskään hyvinvointivaltio ei ole annettu arvo tai palvelujärjestelmä. Myös hyvinvointivaltion olemassaoloa ja sen kykyä palvella myös maamme heikoimmin voivia tulee yksituumaisesti vaalia ja rakentaa. Lapset ja nuoret, ikääntyneet ihmiset ansaitsevat huomiomme. Maamme huoltosuhde on tässä tärkeässä merkityksessä. Tästä syystä me tarvitsemme vakaata yhteiskuntajärjestelmää ja kansalaisyhteiskuntaa. Kansanvaltaista tasavaltaa tulee rakentaa yhdessä. Onnistuimme tässä sotiemme jälkeen ja maksoimme sotakorvaukset täysimääräisenä. Teollisen toimintamme ja hyvinvointiyhteiskunnan ensi askeleet otettiin tuona aikana. Silloin Suomi niinsanotusti putosi puusta, kuten Ismo Alanko oivallisesti on sanoittanut.

Kansainvälinen tilanne on kuohuva. Ydinasepeloitteeseen pohjautuva lännen ja idän keskinäinen köydenveto on onneksemme jonkin verran lientynyt. Mutta. Tilalle ovat tulleet kauppasodat, tullimuurit ja pakotepolitiikka. Perinteisen sodankäynnin rinnalle on tullut kybersodankäynti ja mediavaikuttaminen. Valtiot pyrkivät vaikuttamaan toisten valtioiden päättäjiin ja kansalaisiin. Tässä olemme toki hereillä. Epävakaata on juuri nyt mm. edelleen Lähi-idässä, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Kansat nousevat barrikaadeille. Väestönosat käyvät toisiaan vastaan. Vaikeuksissa olevat kansat käyvät päättäjiään ja valtiojärjestelmää vastaan. Diktatuurit ovat usein maaleina. Kansat unelmoivat demokraattisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja paremmasta elämästä. Kun katsomme maailmalle. Kaikkialla tämä ei ole itsestäänselvää. Tästä syystä tarkasteltaessa itsenäistä Suomea - Meidän tulee olla kiitollisia. Moni asia on meillä hyvin.

Itsenäisyyttämme haastetaan myös uusilla tavoilla. Päätöksentekijöidemme tulee olla hereillä esimerkiksi Euroopan Unionin kehityssuuntiin liittyen. Suomen tulee säilyttää suvereniteettinsa ja itsemääräämisoikeutensa myös osana Eurooppaa.

Kansallisvaltiossamme Suomessa meidän tulee puolustaa maamme päätösvaltaa meitä itseämme koskevissa asioissa. Liittovaltiokehitys on vaarallinen kehityssuunta. Se vaarantaisi kansallisen päätöksenteon. Tällöin johtavat isot kansallisvaltiot määräisivät laajasti maamme kansalaisten elämänpiiriin kuuluvista monista asioista. Meidän tulee vastustaa tästä syystä liiallista EU:n puuttumista mm. budjettivaltaan ja monilta osin myös lainsäädäntövallan käyttämiseen liittyen. EU voi parhaimmillaan lisätä ihmisten turvallisuutta yhteisen sääntelyn avulla ja edesauttaa myönteistä ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkuvuutta. Mutta jokaisen kansallisvaltion tulee itse määrittää oman suvereniteettinsa puitteet ja säilyttää kansallinen liikkumavara ja kansalaistemme oikeudet päättää yhdessä itseämme koskevista asioista.

Muistettakoon siis tänään 6.12.2019 sotiemme veteraaneja kiitollisuudella. Meidän tulee Suomessa ottaa yhdessä uusi suunta 1970-luvun hengen mukaisesti kohti uusteollistuvaa demokraattista kansalaisyhteiskuntaa, jossa yksituumaisesti nostamme rakennustelineet ylös ja rakennamme ja saneeraamme hyvinvointiyhteiskuntamme puitteet kestävälle pohjalle. Vain siten voimme puolustaa yhteiskuntamme toimivuutta, demokratiaa ja paremman elämän edellytyksiä myös jatkossa.

Risto Simonen
07.01.2020Yli 55-vuotiaiden syyllistäminen turhaa
06.12.2019Itsenäisyyspäivänä 6.12.2019
01.12.2019Kohti toimivaa oikeusvaltiota?
12.04.2019Ihmisiä pelotellaan ilmastoverotuksella
11.04.2019Pikavipeistä ja peliriippuvuudesta
04.04.2019Sähkönsiirtomaksut - Vastuutonta päätöksentekoa
04.04.2019Aktiivimallia tulee korjata
06.03.2019Arkadianmäen muutoksen tuulet
09.02.2019Hoivamitoituksen ongelmatiikasta
16.01.2019Ideologiselle ilmastopolitiikalle stoppi

Siirry arkistoon »