Yli 55-vuotiaiden syyllistäminen turhaa

07.01.2020

Yli 55-vuotiaiden syyllistäminen turhaa

STTK:n Murto ja professori Vihriälä kehottivat hallitusta kohdistamaan työllistämisessä erityisen huomion yli 55-vuotiaisiin. Vihriälän mukaan Pohjoismaisessa vertailussa numeerisesti suurin työvoimapotentiaali on yli 55-vuotiaissa. Murto ja Vihriälä sortuvat tässä tilastojen ja numeroiden autuaaksi tekevään voimaan – kykenemättä näkemään yli 55 -vuotiaiden osalta työvoimaohjaukseen liittyviä rakenteellisia ongelmia, jotka johtuvat työvoimapolitiikan näkökulmasta toimimattomasta lainsäädännöstämme.

Yli 55-vuotiaiden kohderyhmän heikompi työllistyvyys johtuu ensinnäkin virheellisestä tilastointitavasta. Tässä kohderyhmässä pitkäaikaistyöttömistä jopa puolen arvioidaan olevan pysyvästi tai vakava-asteisesti työkyvyttömiä. Tätä arviota ovat tukeneet myös useiden liittojen puheenjohtajat. Superin Silja Paavolan mukaan heidän jäsenistössään tässä kohderyhmässä jopa yli 50 % on työkyvyttömiä. Osalla tästä kohderyhmästä on myös vakavia työterveydellisiä rajoitteita, jotka estävät tai rajoittavat työnhakijan oman aiemman ammatin vaatimusten mukaisen työn tai muutoin soveltuvan työn tekemistä ja siten myös sijoittumista rekrytoinnissa. Työkyvyttömiä tilastoidaan työvoimaksi. Tällaista tilastointitapaa on vaikea ymmärtää.

Yli 55-vuotiaiden työttömyyden tilastoharha näyttäytyy itseasiassa eläkepoliittisena sekä lainsäädännöllisenä että viranomaiskäytäntönä, josta on muodostunut vakavalla tavalla näitä asiakkaita syrjivä ja heidän oikeusturvaansa loukkaava etuus- ja eläkeloukku. Eläkepäätöksiä rajoittava politiikka ohjaa lääkäreitä. Lääkärit eivät kirjoita puoltavia lausuntoja. Jos hoitavia lääkäreitä on useita; lausuntojen eriävyys saattaa evätä eläkepäätöksen.Asiakas on hakuprosessissa monen eri lainsäädännön ja toimijan välisessä tulkintojen viidakossa. Hakijan oikeusturva on heikko. Lääkärin toiminta on kuitenkin julkisen vallan käyttöä silloin, kun tehdään asiakkaan oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin liittyviä päätöksiä. Pohdittaessa myös virkavastuuta - tässä kohtaa lainsäätäjillä on pysähtymisen paikka. Työkyvyttömät eivät järkevästi ajatellen kuulu tilastoitavaan työvoimaan.

Tähän problematiikkaan liittyy oleellisesti myös työttömien työterveyshuollon toimimattomuus ja riittämättömyys. Tosiasiallisesti työkyvyttömien tai osatyökyvyttömien tulisi päästä riittävän työterveyshuollon piiriin, kuntouttavien toimien piiriin tai heille tulisi myöntää selkeissä tapauksissa eläkepäätös. Työkyvyttömien patistelu töihin ei voi siten olla kestävä ratkaisu tähän ongelmaan myöskään maamme hallitukselta. Sen sijaan sosiaalietuus- ja eläkelainsäädäntöämme ja työterveydellistä kuntouttamista ohjaavaa lainsäädäntöä tulee korjata.

Työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta ei ole mitään hyötyä siitä, että tilastonikkarit, työvoimapoliittinen ohjaus ja työmarkkinatuelle pudonneiden osalta myös kunnat patistelevat työkyvyttömiä töihin. Ja vaikka välityömarkkinat ja kolmas sektori yrittävätkin auttaa tätä työttömien kohderyhmää, niin resurssit siellä ovat todella ohkaiset. Palkalle ei löydy maksajaa.

Työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta juuri tämä on oleellista. It takes two to tango. Työsopimuksessa on kaksi osapuolta: työnantaja ja työntekijä. Rehellisesti pohtien: ”Kuinka moni työnantaja työllistää nykyisen sairausloma- ja työkyvyttömyyseläkelainsäädännön pohjalta yli 55-vuotiaan työttömän työnhakijan, jonka rekrytoinnin yhteydessä ilmenee vakavia työterveydellisiä ongelmia ja rajoitteita?”. Nykyinen lainsäädäntömme rajoittaa tehokkaasti työnantajien intoa rekrytoida työterveydellisistä ongelmista tai rajoitteista kärsiviä työnhakijoita.

Rekrytointi on työnantajalle myös työvoimakustannusten osalta riskienhallintaa. Suuremmat yritykset joutuvat maksamaan osan työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvan työntekijänsä työkyvyttömyyseläkkeestä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. Kasvavat sairausloma- ja tapaturmariskit nostavat työnantajan rekrytointikynnystä. Yritykset pelkäävät sairaus- ja työkyvyttömyyseläkekustannusten realisoitumisen ohella myös tuotannon ja laskutuksen menettämistä sekä sijaisrekrytoinnin kustannuksia. Näitä rekrytoinnin esteitä tulee poistaa.

Tulisiko lääkäreiden kirjoittaa selvissä tapauksissa lausuntoja? Tulisiko yritysten vastuuta työkyvyttömyyseläkkeistä vähentää? Tulisiko työnantajan vastuuta sairaus- ja tapaturma-ajan kustannuksista vähentää? Tulisiko osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtymistä joustavoittaa? Tulisiko työttömien työterveyshuoltoon panostaa? Tulisiko sekä työntekijöitä että työnhakijoita kuntouttaviin toimiin panostaa? Vastauksena kaikkiin edellisiin: Todellakin tulisi.

Jos Marinin hallitus haluaa edistää työllistämistä? Sillä on edessään ensin työllistymistä ja rekrytointia estävien ja rajoittavien lainsäädäntörakenteiden mittava uudistamistyö. Tilastot ja numerot ohjaavat liiaksi yhteiskuntaamme. Perustuslaillisen oikeusturvan ja syrjimättömyyden sekä ihmisten tosiasiallisten palvelutarpeiden tulisi kulkea kaiken valmistelun ja toimeenpanon edellä.

Risto Simonen, poliitikko

Edit. 9.1.2020: Täsmennys eläkehakuprosessin problematiikkaan liittyen. Vaikka lääkärit eivät ottaisi ns. kantaa, niin B-lausunnot ohjaavat päätöksentekoa. Tässä mielessä lääkärit käyttävät eläkehakemusprosessissa lausuntojen osalta merkittävää julkista ja hallinnollista viranomaisvaltaa, joka vaikuttaa hakijan oikeuksiin, etuihin ja velvollisuuksiin. Lausuntojen juridisesta merkityksestä on kiistelty jo vuosikymmenien ajan. Vastuita pyritään välttelemään ja siirtämään. Uskon, että lääkärit pyrkivät oman ammattietiikkansa pohjalta kirjoittamaan mahdollisimman objektiivisia lausuntoja. Lainsäädäntöä ja eläkehakuprosessia täytyy kyetä Suomessa kehittämään. Työkyvyttömät ja osatyökyvyttömät hakija-asiakkaat saavat aivan liikaa kielteisiä päätöksiä heidän tosiasialliseen työterveydelliseen tilanteeseensa nähden ja ajautuvat tästä syystä etuus- ja eläkeloukkuun. Tästä syystä lausunnon tai useiden rinnakkaisten lausuntojen merkitys päätöksiin on juridisesti merkittävä.

07.01.2020Yli 55-vuotiaiden syyllistäminen turhaa
06.12.2019Itsenäisyyspäivänä 6.12.2019
01.12.2019Kohti toimivaa oikeusvaltiota?
12.04.2019Ihmisiä pelotellaan ilmastoverotuksella
11.04.2019Pikavipeistä ja peliriippuvuudesta
04.04.2019Sähkönsiirtomaksut - Vastuutonta päätöksentekoa
04.04.2019Aktiivimallia tulee korjata
06.03.2019Arkadianmäen muutoksen tuulet
09.02.2019Hoivamitoituksen ongelmatiikasta
16.01.2019Ideologiselle ilmastopolitiikalle stoppi

Siirry arkistoon »